Otteluraportti 29.10.
Puijo Wolley-East Volley 1-3 (22-25,25-20,18-25,9-25)
Savukoneet, reilusti kannustava kotiyleisö, täysi ja ennenkaikkea terve oma miehitys sekä ihanasti syksyn lehtiä hivelevä auringonpaiste. Siinäkö lähtökohdat Kuopiossa pelattavaan mittelöön? No ei sentään. Vaikka alkukaudesta näyttikin, että peliukkoja on enemmän kuin kylliksi, niin viime viikoilla pienet rasitusvammat ja kuumeilut ovat haitanneet reenailua ja pelejä. Mutta ihan riittävä määrä pelaajia saatiin taas reissuun, eikä koutsi-Pöllin tarvinnut vieläkään pukea pelivermeitä päälle, huhhuh. Niin ja se yleisö, savukoneet ja auringonpaiste, kaikki pelkkää fiktiota.
Peliin. Laatikkoon laitettiin passeja jakelemaan Jere, hakkuroimaan Jaska, yypeilemään Eetu ja Immotssskin, keskiukkeleiksi Simo ja Petukka sekä takakentälle näyttäviä kaatumisia tekemään Aleksi. Samalla seitsikolla vedettiin lähestulkoon koko matsi. Ainoastaan takakentän erikoismies Konsta sekä etukentän erikoismies Joel pistäytyivät kentällä pelin timmellyksessä. Vastapuoli Puijo Wolley oli saanut aina niin iloisen koutsin Jukka Lehtosen vetämänä muutaman lisävahvistuksen Lekan porukasta. Alkulämpppä enteilikin, että matsista olisi tulossa kovakätisten joukkueiden tiukka mittelö.
Mutta nyt ensimmäiseen erään. Ensimmäinen erä tuli meille aika helposti vastustajan tehdessä lukemattomia hyökkäysvirheitä. Oma peli rullasi perusvarmasti, eikä ihmeellisyyksiä tarvittu. Eka erä meille 25-22.
Toiseen erään Puijo tuli sisukkaampana, kun taas omassa pelissä oli tekeminen hitusen viimeistelemätöntä. Tehtiin suoritukset vähän puolella teholla, eikä peli-ilokaan ollut ylimmillään. Ei voi sanoa, että pelattiin huonosti, muttei hyvinkään. Erä Puijolle 25-20.
Kolmannessa ja neljännessä erässä oma syöttömme pääsi oikeuksiinsa, joka vaikeutti aikalailla vastustajan passarin pelinpyörittämistä. Kovaahan sieltä laidoilta tultiin roskapasseista, mutta aika harvoin ne päätyivät meidän kenttään. Saatiin jonkun verran vaimennuksia ja puolustuksia, mutta tappotorjuntoja ei niinkään. Puijo sortui myös aika monesti hyökkäysvirheisiin. Näillä eväillä vietiin kolmas ja neljäs erä lukemin 25-18 ja 25-9.
Kokonaisuutena voi sanoa, että ihan ok matsi meiltä: Ei mitään huippusuoritusta, muttei mitään huonoakaan. Kaikille pelaajille sattui muutamia heikkoja hetkiä, mutta vain hetkiseksi. Vastaanotto nousi Jerelle ihan ok, mutta paikkoja pelata keskihyökkäystä oli vain muutamia erässään. Keskiukkelit jäivätkin aika vähille passeille tässä pelissä. Yp:t Immo ja Eetu sekä hakkuri Jaska saivat tasaisesti passeja ja tappoja. Kun joka ukko saa omasta pelistään nämä heikot hetket karsittua, niin silloin ollaan kovia! Jeah ukot!
Bussiraati palkitsi Eastin joukkueesta parhaimpana pelaajana Immon. Immo pelasi joukkueesta tasaisimman matsin. Go Immotssskin!
Jugi tyytyväisenä voitosta
Muita palkintoja? Kyllä! Mitä olisikaan joukkue ilman huoltaja Jugia? Jugihan on se tyyppi siellä kentän laidalla, joka sekoittelee joukkueelle makoisat mehut ja tarvittaessa pitkällä erätauolla keittelee käärmeliemet. Jugin tehtäviin kuuluu myös kaikkien tarpeellisten ja
tarpeettomien tavaroiden huolehtiminen ennen peliä, pelissä ja pelin jälkeen. Hyvä Jugi. Niin ja tästä ei siis vielä palkintoa Jugi saanut, vaan siitä että pääsee mukaan joukkueen saunaseuraan enismmäisen sakkomerkinnän johdosta. HOS Jugi 🙂
Vielä ei ensi viikolla päästä nauttimaan kotihalli OKL:n lämmöstä, vaan pelaillaan Mikkelissä Passareita vastaan. Passareissa esiintyy Eastin viime kauden kieron kiero passari Jonne, joten mukava jälleennäkeminen on tiedossa. Kantsii tulla kauempaakin katsomaan?
Pölli-Koutsi