Otteluraportti 24.3.
EV-PaU 3-1 (25-18,25-17,21-25,25-19 )
Ratkaiseva kolmas ottelu meidän ja Parikkalan välillä pelattiin kotiluolassamme OKL:llä. Edellisenä viikonlopuna olimme hävinneet Parikkalassa 3-1 vähän heikohkolla pelillä. Tiesimme, että tasomme on korkeammalla, joten lähdimme kolmanteen otteluun luottavaisin mielin. Viime viikolta viisastuneena päätimme edelleen pitää kahdet viimeistely reenit perjantaina ja lauantaina, mutta kevennettyinä.
Puoli tuntia ennen matsia näytti hyvälle: halli oli jo puolillaan ja parhaimmista paikoista katsomossa käytiin kilpailua. Loppupeleissä katsomoon oli päätynyt karvan alle 400 katsojaa. Huh ja huh, aika kiitettävä määrä 2-sarjan matsiin. Ja mikä parasta, yleisö piti ääntä sen verran runsaasti kummallekin joukkueelle, joten tunnelma oli katossa koko ottelun ajan.
Matsiin. Meiltä kentälle kahdeksikko Immo, Jussi, Jaska, Petu, Joonas, Jere, Ile sekä Hessi ja Parikkalalta seitsikko Muukkonen Sr. ja Jr., Romppainen, Valkeapää, Repo, Piippo ja Roiha. Kuulostaa epäreilulta urheilulta: Toisella on 8 pelaajaa ja toisella vain 7. No ainakaan tässä mielessä ei ollut, sillä molemmilla joukkueilla sai olla tosiaan se 6 pelaajaa kerralla kentällä 🙂
Ensimmäiset 2 erää eteni meidän selvässä johtajan asemassa. Syöttö-vastaanottopeliä vietiin lähestulkoon 100-0. PaU:n passari, Atte Valkeapää, joutui tekemään hartiavoimin hommia korjatakseen epätarkat nostot. PaU:n laidoilta löytyi kuitenkin sen verran tehoa, että jonkun verran palloja jäi meidän kenttään joko raakana tai käsistä lyötynä roskapasseistakin. Etenkin Muukkonen Jr. tuntui olevan pelituulella hyökkäyspuolella. Myös oma hyökkäyksemme tuntui olevan uomissaan, jos vertauskohteena oli viikontakainen ottelu Parikkalassa. Ensimmäiset 2 erää rallatellen yleisön meuhkatessa 25-18 ja 25-17.
Pitkä erätauko. Päätettiin, ettei tauko sekoita omaa peliä, eikä etenkään anneta Parikkalalle heti pienoista kaulaa erän alussa. No jälkimmäisessä tavoitteessa onnistuttiin ihan kohtuullisesti, mutta ei se meidän peli yhtä ehjää ollut, kuin kahdessa edellisessä. Tehtiin aikamoinen liuta hyökkäysvirheitä ja oma syöttömme helpottui kummasti. PaU ei jäänyt katselemaan meidän perään sen enempään, vaan vei 3. erän nimiinsä 25-21.
4. Erä oli selvästi tasaisin. Tasaisissa merkeissä edettiin 14-13 tilanteeseen, kunnes saimme 4 pisteen pisteputken. Jaska syötti myrkyllisiä ja PaU:n heppoiset lyönnit saatiin puolustettua. PaU pääsi tämän jälkeen parhaimmillaan 2 pisteen päähän. Loppu olikin kosmetiikka ja PaU:n turhaa showta – erä meille lukemin 25-19. Ottelu täten meille lukemin 3-1 ja tämän ottelusarjan voitto 2-1. JAP-PAAAAA
Meillä onnistujia olivat tänään kaikki pelaajat. Jokainen hoiti oman tonttinsa hyvin, osa kiitettävästi. Paras peli joukkueena meiltä Parikkalaa vastaan. Ainoastaan kolmannen erän vähän virhealttiimpi peli oli miinuksena pelistä. Palkintoraati palkitsi parhaana Jaskan, joka takoi hyvällä prosentilla pallot kenttään. Hoss Jaska.
Oli tiedossa jo ennen ottelusarjan alkua (ainakin minulle), että PaU on meille lähes pahin mahdollinen vastustaja. PaU:n torjunta on hyvä, mikä vaikeutti meidän hyökkäystämme jonkin verran. Meidän ukoille ehkä tuli välillä hieman turhautuminen, kun torjunta oli vastassa joka paikassa. Toisekseen meidän pelaajat olivat sen verran tuttuja Parikkalalle, joten heidän oli helpompi luoda taktiikkansa meitä vastaan. Viimeisessä osaottelussa tosin koin, ettei meidän ukoilla ollut hätäpäivää Parikkalan muurin edessä. Lähinnä vain muutaman pintaan lipsahtaneen passin johdosta PaU sai näyttäviä torjuntoja aikaiseksi. Myös oma torjuntamme oli parhaiten kohdillaan tässä kohtaamisessa. Vaikka PaU oli selvästi pahin puolivälierävastustaja, olin alusta loppuun varma, että hoidamme homman – Ja niinhän se tehtiin!
PaU:n kanssa loimme loistavat ottelutapahtumat sekä Parikkalassa että Savonlinnassa. Pelit olivat kaikki tasaisia, vaikka välillä pelintaso ailahtelikin kummallakin joukkueella. Yleisömäärä kaikissa kolmessa pelissä oli kuitenkin se suurin hatunnoston paikka. Harvoin pääsee kokemaan 2-sarjassa moista yleisömäärä ja tunnelmaa. Siitä kiitokset kaikille katsomossa olleille!
Niin ja eihän se herkku todellakaan OKL:llä lopu tähän! Lauantaina matkaamme Turkuun kohtaamaan TuTon ja heti sunnuntaina pelaamme OKL:llä. TuTo on kokenut ja kovakätinen joukkue, jolta ei pelaajamateriaali lopu kesken. Nyt ämpärin ostoon ja kova mökä sunnuntaina kotiluolaan. Teitä tarvitaan! HOSSSS!!!
Pölli-Koutsi
Ps. Edellisessä rapsassa mainittiin tauolla ollut pelaaja, joka piti olla jo PaU pelissä, ei ollut. Ehkä tulevissa otteluissa…
Itä-Savon juttua matsista:
https://ita-savo.fi/uutiset/urheilu/1d0a535f-f531-49f4-912d-f6a37c690783
Artikkelikuva: Aleksi Mustonen, Hinku