Karstat vekss – PaU kaatui vieraissa 3-2

Otteluraportti 1.10.

PaU-EV 2-3 (17-25, 25-23, 20-25, 25-21, 4-15)

Tätä on odotettua jo jommosesti – nimittäin sarjakauden eka matsia. Ja sieltähän se sitten kesätreenien, lajiharjoitusten ja harkkapelien jälkeen vihdoin tuli. Vastaan meille asteli naapurista ”uusi” tulokas Parikkalan Urheilijat. Onhan PaU:lla jo pitkään ollut lentopallotoimintaa, mutta muutamien vuosien huilaamisen jälkeen seura sai kasattua riittävästi pelaajia 2-sarjaan. Loistohomma että saadaan tiukkoja paikallismittelöitä lisää.

Parikkalaa vastaan oltiin keretty otella jo Linna-Volleyssä sekä pari viikkoa ennen kauden alkua treenimatsissa Tanhuvaarassa. Kummassakin kamppailussa olimme selvästi niskanpäällä. Tämä olikin koutseille tiukka pala: Miten pitää pelaajien verkkatakin vetskari riittävän kiinni ennen peliä ja lähteä peliin tyhjältä pöydältä? Myös se, että peli oli kauden avausmatsi, aiheutti varmasti muutaman kipakan ylimääräisen perhosen sinne mahanpohjaan. Jos ei muille, niin ainakin koutseille 🙂

1.Erään. ”Tanssilavalle” meillä asteli Jere jakelemaan passia, Eetu ja Jussi yleipelleilemään olemaan kovia ukkoja yleispelaajan paikalla, Taavetti vasaroimaan, Leevi alias Vesa ja Petukka keskitorjumaan ja vuorotyöläisemme Aleksi kolhimaan polviaan liberon paikalle. Erä alkoi tasaisissa merkeissä kummankin joukkueen takoessa vuorotellen pisteitä taululle. PaU pysyi eka erässä meidän matkassa 12 pisteeseen saakka. Tämän jälkeen oma peli kävi rullaamaan ja sitä hieman helpotti PaU:n useat virheet. Ensimmäisessä erässä PaU sai etenkin keskihyökkäyksillä paljon pisteitä. Meillä pallontappajia oli etenkin Eetu ja Taavi. Ensimmäinen erä meille 25-17.

2. Erä näytti pitkälti yli puolenvälin meidän peruspeliltä. Olimmekin menossa jo kohti erävoittoa tilanteessa 22-18, kunnes jotain tapahtui. Otimme tässä vaiheessa passari-hakkuri -tuplavaihdon takaisin (Jaakko ja Henry kävivät pelaamassa loisteliiaan puolikkaan kierroksen kentällä!!), ja Muukkosen Aleksi asteli vastapuolella syöttämään. Aleksi syötti hyviä yläkierteisiä syöttöjä, jotka kuitenkin saimme kohtuudella peliin. Hyökkäyspuolella emme vaan saaneet riittävän vahvoja ratkaisuja ja PaU sai taottua pisteen toisensa jälkeen. Tähän päälle vielä Jussin 6. paikan minttu takarajalle, joka tuomittiin (ainakin meidän mielestä) väärin. Taisi se Aleksin syöttövuoro kestää 5 tai 6 pistettä peräjälkeen. Edes aikalisät eivät tässä vaiheessa auttaneet. Tiedättekö sen äänen, kun kuivan kepinpätkän katkaisee? Se oli melkein kuultavissa meidän joukkueen henkisestä selkärangasta: oma hyökkäys oli tehotonta, vastustaja takoi palloa meidän kenttään ja yksi meidän mielestä väärä tuomio. 2. Erä Parikkalalle 25-23.

Pitkälle erätauolle. (Tero, GM Kautonen myönsi pelin jälkeen laittaneensa muutaman extrahyppysellisen sisu-pölyä juomaveteen tässä välissä.)

3. Erään. 8-1 kotijoukkueelle. WHAAAAT, eikö GM:n sisupöly toiminutkaan? Niin, ja arvaatteko kuka oli pahanteossa syöttöruudussa Parikkalalta? Kyllä, arvasit oikein! Muukkosen Aleksi. Ei auttanut muu kuin luottaa omaan peliin ja aloitettava järkyttävä takaa-ajo. Ja niinhän siinä sitten kävi, että GM sai pyyhkiä onnenkyyneleet poskiltaan erän puolivälissä: Sisupölyssä oli edelleen voimaa, tosin vaikutus alkoi pienellä viiveellä. Oma syöttö kävi puremaan ja Parikkalan passarin Atte Valkeapään pelinrakentelu vaikeutui. Etenkin meidän oma ”Vesa” oli kurkoilemassa syöttöruudussa. Pääsimme tasoihin 15-15 tilanteessa ja tuntu, että siitä lähtien olimme niskanpäällä, eikä hätiä ollut. Erä meille 25-20. Tähän erään hakkuroimaan oli tullut Tseikobbi ja passailemaan Henkka.

4. Erä oli tasaista vääntöä alusta loppuun. Päällimmäisenä fiiliksenä itselleni jäi se, että jäätiin taas odottelemaan voittoa. Tehtiin asioita vähän puolittain ja virheitä tuli meillä melkein joka ukolle. Vastapuolella Erä 25-21 PaU:lle.

5. Erä Ratkaiseva erä oli täysin meidän heiniä. Saatiin onnistumisia joka pelipaikalta ja suupieletkin osoittivat sinne, mihin niiden olisi suotava osoittaa useamminkin pelinaikana. Torjunta oli meillä tässä erässä aika murhaava, eikä PaU tuntunut pääsevän etenkään Petun ohitse ei sitten millään. Erä rallatellen meille 15-4.

PaU:n parhaimmistoa oli pelissä hyviä syöttöjä jaellut Aleksi Muukkonen ja passipeliä pyörittänyt Atte Valkeapää, joka palkittiin myös pelin lopussa.

Siitä se sitten napsahti, ensimmäinen voitto ja ensimmäiset sarjapojot., HOSSSS!

Ihan ei täysiä pisteitä kerätty, mikä varmaan oli mielessä moneella pelaajalla ennen matsia. Kauden ensimmäinen peli oli yhtä vaikea, kuin uonastelimmekin. Ensimmäisen pelin jännitys on nyt taputeltu ja päästään hieman vaputuneemmin seuraaviin matseihin. Enää ei tavitse jännittää miltä se pelaaminen oikein tuntukaan, miltä uudet peliasut päällä näyttävät tai toimiiko sisupulveri riittävän tehokkaasti. Nyt ne on kaikki koettu. Kotimatkalla Sairasen Ile osuvasti tokaisikin, että ”Nyt on pelaamisesta karstat vekss”.

Viime kaudella taidettiin kuluttaa jo kaikki Saimaannorpan viiksikarvat mieleenjäävien pelaajien tai suoritusten palkitsemisessa, joten tälle kaudelle piti kehitellä jotain uutta. Vaikka kuinka pyörittelin ajatuksia, niin sopivaa yhtä palkitsemistapaa en keksinyt. Mutta niinhän se on pelien jälkeenkin, että parhaan pelaajan palkinnot vaihtelevat paikkakunnittain: Mäntässä jaettiin aikoinaan vessapaperia ja Enonkoskella puukkoja.

Tämän raportin myötä Eastiltä muistoihin jäi palkinnon kera seuraavat pelaajat/tapahtumat:

• 

  Eetulla kulki hyökkäyksen lisäksi myös syöttö. (kuva LV:stä)

  Keskiukkelit, Leevi ja Petukka ansaitsevat kumpainenkin 2 pussillista kettukarkkeja loistavasta pelistä. Leevi loisti sekä hyökkäyksissä, että syöttönurkkauksessa. Petukka keräsi ennätyspotin torjunta matsissa, peräti 8. Petukka pokkasi myös pelin jälkeen EV:n parhaimman pelaajan lusikan. Hyvä keskarit, mutta muistakaa ettei kaikkia herkkuja kerralla!

• Eetu saa päivän pelistä uuden lentopallomailan, sillä sen verran tuhoja teki ukko vastapuolen kenttään hyökkkäyksillään. Ei muuta kuin kunnolla erkkaa uuteen mailaan!
• Henry pyöritteli passarina peliä sen verran kierosti, että saa uuden kuusiydinprosessorin pelkästään välimuistin käsittelyyn sekä pakettillisen ruuveja. Go Henry!

Mitä muuta hyvää jäi pelistä käteen?

• Ehdottomasti mieleen jäi hyvä nousu 3. erässä. Vaikka PaU olikin jo lähes tavoittamattomassa johdossa®, niin vielä sieltä noustiin peliin mukaan ja nappastiin erävoitto.
• Peli-ilme oli aika-ajoittain hyvä. Etenkin viides erä oli täysin meidän hallinnassa osittain juuri hyvän peli-ilmeen vuoksi.
• AVAUSPOJOT plakkariin.

Viikon päästä kohdataan aina niin kova ja tällä kaudella vielä kaksi naksua kovempi Outokummun Partion. Peli on OKL-hallilla lauantaina 7.10. kello 16.00. Tule ehdottomasti tsekkaamaan mitä Partion valmentaja Kontkasen Antti on keksinyt Eastin harmiksi. Laitetaanhan sen verran kova möykkä katsomoon, että Saarisen Teemulla pysyy tukka pystyssä koko matsin 🙂

Pölli-Koutsi