Otteluraportti 25.2.2017
East Volley – Lempäälän Jyry 3-1 (25-23,19-25,25-11,25-22 )
Oma yläjatkosarjahan handlattiin aika kivasti ja sijoituksena siis yläjatkosarjasta 1. sija. Tämä käytännössä tarkoitti sitä, että tuleviin pudotuspeleihin päästään kotiedun turvin. Ensimmäisessä puolivälierässä vastaan asettui alajatkosarjan voittaja Lempäälän Jyry. Jyryn joukkueesta ei tiedetty ennalta mitään, joten hirmuista taktikointia vastustajan pelistä ei tehty.
Reeniviikko reenattiin ihan kivasti, vaikka osalla pelaajista poltteli vielä edellisen viikonlopun Tallinnan laivan kuohut ja wanhojen tanssien kimurantit askelkuviot pohkeissa ja nilkoissa. Osa pelaajista oli päässyt nauttimaan vapaasta viikonlopusta, joten keskiarvollisesti joukkue oli normaali vireessä 🙂
Peliin. Normaalisti kuuluttajapömpelin takana läpyskätä kertoilee J-P (Kerimäeltä), joka oli tällä kertaa keksinyt parempaa tekemistä, eikä ollut päässyt paikalle. Tuuraamaan oli kaivettu Kerimäen ehkä toiseksi paras kuuluttaja, tuhannen ja kahden lempinimen poika, Konsta, eli Rönä. Ja jos ei yksi Kerimäkeläinen pysty kuuluttajan hommaa hoitamaan, niin olihan se Rönä hoitanut apurikseen Sairasen Esan – Niin, ja mistäpä muualtakaan, kuin Kerimäeltä! Mietinpä vain, että onko siellä Kerimäellä joku yliopisto näitä lentopallokuuluttajia varten? Jokatapauksessa, hyvin te veditte!
1.Erä. Pitkällisten alkuseremonioiden jälkeen verkkotuomari (arvaapa muuten mistä kotoisin…) totesi, että avausjärjestyslipuke oli tällä kertaa täytetty oikein ja kentällä oikeilla paikoillaan oli Tunppi, Jonne, Immo, Petukka, Simo ja Tuavetti (ja myöhemmin libeomme Aleksi). Ensimmäinen erä oli meiltä aika ilotonta ja halutonta pelaamista. Ylilatautumisesta ei ollut tietoakaan. Jyry sen sijaan puolusti ja pelasi ylipäätänsä ihan ok lentopalloa. 20 pisteen kantturoihin edettiin tasaisesti. Onneksi loppuun saatiin muutama onnistuminen ja erä meille lukemin 25-23.
Kentällä 1. erässä kävi aloitusseitsikon lisäksi Jere ja Eetu.
2.Erä. Nyt on allekirjoittaneella kyllä musta hetki tästä erästä. Sen muistan, että virheitä tehtiin paljon, eikä omaa peliä saatu oikein vieläkään rullaamaan kunnolla. Suurimmat ongelmat olivat lähinnä hyökkäyspuolella – Ei saatu tapettua palloa kenttään. Jyry dominoi erää lukemin 19-25.
Tässä erässä kentällä kävi Pölli ja Henry ja passarin tontilla vaihteli Jonne ja Jere.
Pitkä tauko ja oman joukkueen pelaajille Capsicami viivat alaselkään (Kokeneet pelaajat tietävät erehdyksen kautta, että tällälailla saa vipinää kinttuun viimeistään seuraavan erän puolivälissä 🙂 )
3. Erä. Niin… vaikka tuo capsicami viiva nyt oli vain kuvainnollinen tapa ilmaista sitä, että omaan peliin oli saatava vähän asennetta ja menoa lisää, niin passarimme Jonnehan teki juuri niin (siis laittoi vipinää kinttuihin, ei sitä Capsicamia). Alkuerään tuli hirmuinen syöttöputki: Tuli tulista syöttöä takaviivalle, vekkuleita lyhyitä verkonkautta ja muutama tulipunainen pusu nostajien hihoille. UUUH. Ne pallot sitten mitkä tuli jollakin ilveellä meidän puolelle, niin taottiin takuuvarmasti kenttään. Ensimmäistä kertaa peliurani aikana mietin, että ottaakohan Markku aikalisän oman syöttöputken aikana – Sen verran kova suoritus tuli Jonnelle 🙂 (Ja Jonne, välillä hitusen huumorrii rapsaan.)
3. Erässä peli kulki jo hitusen paremmin kuin kahdessa edellisessä. Tosin Jonnen syöttöputki helpotti aika paljon omaa peliä. Selvässä johdossa peli oli vapautuneempaa. Vaihtoja ei tehty ja yp:nä pelasivat Pölli sekä Tumppi ja passarina jo syöttökinginäkin mainittu Jonne. Erä meille 25-11.
4.Erään toiseksi keskariksi vaihdettiin Simon paikalle Leevi. Erä oli tasaista vääntöä. Välillä johdimme jo useammallakin pisteellä, mutta Jyry kampesi tasoihin lähinnä omien virheidemme ansiosta. Oma pelirutiinimme riitti loopulta kampeamaan erävoittoon 25-22 ja koko pelin voittoon 3-1.
Olipa vähän nihkeä matsi meiltä. Ei pystytty tänään ihan parhaimpaamme. Vaikka reeneissä oli ollut puhetta siitä, että Jyry ei varmastikaan
Vaikka tänään olikin hieman vitsit vähissä, niin Iloisia hassuttelijoita nämä Eetu ja Jere ovat.
ole alajatkosarjan voittajana mikään heittopussi, niin ehkä monella pelaajalla oli takaraivossa ajatus helposta voitosta. Jouduttiin oikeasti tekemään hommia, jotta peliin saatiin edes vähän iloa, eikä pelaaminen olisi ollut yhtä puristamista. Tehtiin myös jonkun verran virheitä, eikä palloa saatu kuolemaan. Jyryn vahvin osa-alue oli selvästi kenttäpuolustus ja taistelutahto. Monessa pallossa oltiin jo varmoja, että piste tulee meille, mutta vielä ne Jyryn pojat saivat pallon taisteltua peliin. Iso käsi siitä vastustajalle!
Oma peli kuitenkin parani pelin loppua kohden. Vaikka peli-ilo ja tahto pelata tuli vähän pakottamalla, niin tämä oli tärkeä voitto jatkoa ajatellen. Ensi viikon sunnuntaina kohdataa Jyry uudestaan Jyryn kotiareenalla, joten uskon, että joka ukko lähtee peliin ihan eri asenteella, kuin tämän päiväiseen. Jyryä vastaan pitää pelata, jos meinaa voittaa. Se tiedetään, että jos oma peli kulkee, niin vastustajalle ei todellakaan tule helppo ottelu. Nyt kaivetaan se pudotuspeliasenne reenien kautta ja nautiskellaan kunnolla jokaisesta jäljellä olevasta matsista, Eiks niin ukot? Osataan kyllä, jos halutaan!
Saimaanorpan viiksikarvat menevät jakoon seuraavasti:
5 Viiksikarvasta menee Kerimäen lentopallokuuluttajille, siis J-P:lle (3 karvaa), Konstalle (1 karva) ja Esalle (loput). Olisipa lentopallo yhden pykälän tylsempää katsottavaa, jos ei Teitä sanataitureita siellä mikin varressa olisi. HOPLAA!
3 Saimaannorpan viiksikarvaa ansaitsee Jonne. 3. erä meni kyllä täysin Jonnelle ja Jonnen hurjalle syöttöputkelle. Jonne myös paransi otteitaan koko ajan pelin edetessä loppuaan. Tiiä miten kova Jonne olisi ollut, jos peli olisi virahtanut viidenteen erään. Uuuh, olisi pelottanut vastustajan puolesta tuo kauhuskenaario. JAPPAAAAAA Jonne.
3 Saimaannorpan viiksikarvaa saa myös ahkera liberomme Aleksi. Aleksi puolusti ja vastaanotti normaaliin varmaan tyyliin pallot passarille. Liekö se ”kolmenkympin kriisi” jeesannut ukkoa pelikuntoon 😉
1 Saimaanorpan viiksikarva menee joukkueen omalle vitsimiehelle Jerelle. Vahva suoritus ottelunjälkeisessä haastiksessa – ensimmäistä kertaa haastista olisi kuulema pitänyt leikellä (ja sitähän ei tehdä). No ei Jere, tuosta et viiksikarvaa saanut 🙂 Jeren tullessa kentälle, oma peli selkeytyi ja sai pikku boostin. Vaikka pallotuntuma ei varmastikaan ole ihan parasta, niin oman paikkasi täytit hyvin kentällä. Go Jere (Not home, not yet, TJ 110)!
1 Viiksikarva menee pelirentoudelle ja -ilolle. Missä oikein olit? Tännää olis kaivattu! Tuuhan takas 🙂
0,5 Saimaannorpan viiksikarvan tai siis Saimaannorppa limun ansaitsi Tumppi kuuluvalla tuuletuksellaan. Nice!
HYVÄ UKOT! TYYLIPISTEITÄ EI JAETA, VAIKKA HYVÄLTÄHÄN ME AINA NÄYTETÄÄN. VOITOLLA ON KIVA JATKAA! JAPPPAAAAA!
#1
Jeren haastiksen löydät East Volley Edustuksen FB-sivuilta! Käyhän tykkäämässä.
Itä-Savon juttu pelistä:
http://www.ita-savo.fi/urheilu/lentopallo/east-volley-aloitti-pudotuspelit-voitolla-362425