Kuva: Aleksi Mustonen, HINKU
Otteluraportti 10.11.
EV-Passarit 2-3 (20-25,25-23,25-23,25-27,12-15)
Kovaa ja tasaista vääntöä oli luvassa, kun vastaan lauantain kotimatsissa vastaan oli astelemassa Mikkelin Passarit. Edellinen kohtaaminen oli vieraissa meidän osalta vähän floppi, kun oma peli sakkasi aika täysin kahden ensimmäisen erän jälkeen. Edellinen ottelu päättyikin Passareiden aika selkeään 3-1 voittoon. Päätettiin jo viikolla, että tällä kertaa Passarit ei todellakaan pääsisi juhlimaan alkukauden pelin tavoin. Vaikka Passareilta edellisellä kerralla nokkiin otettiinkin, oli kyllä mukava lähteä haastamaan vastapuolen tuttua ex-Eastiläisten passariVelho-Jonnen ja liberoVelho-Lipin johtamaa tiimiä. Ja jos joku nyt miettii, että mitä ihmeen Velhoja, niin Velho-lisänimikehän on kohtelias puhuttelusana taiturimaiselle lentopalloihmeelle, jota ei kyllä helposti ansaita. Velho-nimikettä monesti verrataankin Englannissa käytettävään Sir-nimikkeeseen, jonka monesti vain aateliset ja ritarit ansaitsivat. Uuh, go velhot! Niin ja olihan siellä Passareissa muitakin edellisiltä vuosilta tuttuja naamoja, joten huippumatsi oli luvassa.
Peliin. Meiltä avaukseen Henkka, Jere, Eetu, Simo, Joonas, Jokunen ja liberoimaan Tuukka ja Veeti. Niin ja tähän väliin on avauduttava. Tähän väliin hihkaiskaa ”HEP”(joo, saa huutaa vaikka olisi töissä, koulussa tai vaikka kotona) ne pelaajat, jotka eivät muista pelistä oikein mitään, jos on itse ollut pelaamassa. HEP! Kuulun heihin. Penkillä koutsatessa muistaa pelin vaiheet kirkkaina vielä pitkän aikaa, mutta pelatessa kaikki tapahtunut on vain yhtä sameaa mössöä. En voi ymmärtää näitä pelaajia, jotka pystyvät muistamaan, että tilanteessa 19-19 Häkkisen Jere löi yläkäsistä meidän 6-paikkaa kohden, jolloin meidän keskitorjuja Joonas nosti hihoilla täydellisesti Henkalle verkolle pallon, ja josta Simo leipoi takapaterista pallon rajaan, mutta tuomari liputti sen yli. EI TÄMMÖSIÄ VOI MUISTAA! Tässä siis hernerokkasumun kaltainen katsaus peliin.
1. Erä eteni tasaisissa merkeissä erän loppuvaiheille saakka. 19-20 -tilanteessa näytti siltä, että erä voisi mennä kummalle tahansa, mutta jotain tapahtui omassa pelissä silloin kuin olisi pitänyt käydä oikeasti pelaamaan. Vaihto Jerestä Pölliin 19-22 tilanteessa ei tuonut haluttua buustia, joten erä Passareille 25-20.
2. ja 3. erä olivat tasaista vääntöä. Pelin taso pysyi lähes koko ajan hyvätasoisena ja yleisökin varmasti viihtyi. Kummatkin erät meille 25-23. 4.Erä oli jo hyvää mallia tulossa meillepäin, mutta jotain tapahtui taas loppuerästä. Olimme johtaneet Passareita lähes koko erän muutamalla pisteellä, mutta hupshups, Wartiaisen Otsolta pari arvokasta pistepalloa vieraille (Ja en todellakaan muistanut ulkoa – katsoin tulospalvelusta) ja tilanne aivan erän lopuilla tasoihin 23-23. Päästiin kuitenkin yrittämään pelin lopetusta 24-23, mutta oltiin liian hienovaraisia vierailijoita kohtaan ja pitihän se antaa yleisöllekin vielä erä viihdykettä, joten erä taistelupallojen jälkeen lopulta Passareille 25-27.
5. Erä alkoi meidän hyvällä rynnistyksellä. Puolivälissä erää oltiin muutama piste jäljessä, mutta onneksi saatiin pikku buusti, kun Jere päästettiin meiltä irti Pöllin kärsiessä lievistä alaraajavammoista. Tasaista oli tilanteeseen 12-12. Hyvin hyökännyt Häkkisen Jere paukautti 1-paikalta pallon kenttään. Meiltä aikalisäpyyntö,jonka verkkotuomari vihelsikin, mutta jota ei kuitenkaan päätuomari jostain syystä hyväksynyt eikä myöskään viheltänyt uutta palloa (merkitty myös pöytäkirjaan muuten väärään paikkaan tuo aikalisä), pasmat meiltä sekaisin siihen palloon, ja eräpallo Passareille. Vähän halvalla meni tuo piste mielestäni. Vimonen silaus Passareiden osalta, ja peli vieraille 2-3.
Tiukka ja ihan hyvän tasoinen matsihan siitä tulikin niin kuin ennakoitiin. Meiltä ihan hyvää tekemistä joka ukolta, eikä heikkoa lenkkiä varsinaisesti kentällä ollut. Parannettavaa toki jäi, joten täydellisestä pelistä ei missään nimessä voi puhua. Passarit taisivat tällä kertaa olla hitusen nälkäisempiä ja halusivat todella voittaa. Loistavasti pelasivat tälläkin kertaa Velhot (en vie nimikettä Teiltä pois) sekä muutkin vastustajan pelaajat! Kapteeni Jere teki Passareilta eniten pisteitä, 26 pistettä.
Meiltä eritoten keskiosasta Joonas ja Simo esiintyivät edukseen. Hyökkäykset tulivat omasta kerroksesta, eikä vastapuolen keskarit monestikaan heitä kiinni saaneet. Go Simo ja Joonas! Jaska hyökkäsi takuuvarmasti palloa ruutuun niin verkolta kuin hyökkäysrajan takaa tehden 20 pojoa. Eetu pelasi meiltä sen verran vahvan ottelun sekä taka- että etukentällä, että pokkasi parhaan pelaajan palkinnon. Parhaimmat ja energisimmät tuuletukset meillä taas kerran esitti Tuukka-show! Suurimmat selkään taputukset ansaitsevat tällä kertaa kuitenkin runsaspäinen kotiyleisö (Älä ymmärrä väärin, tarkoitan tällä runsasta yksipäistä yleisöä). Hienoa, että meillä on näin monta lentopallosta kiinnostunutta katsojaa Savonlinnassa! Ja mikä parasta, katsojia hemmotellaan taas kahden viikon päästä, kun kotisalissa vastaan tulee Parikkalan Urheilijat. Se on ehdottomasti nähtävä!
Höss! Lähes ulkomuistista tämän teille kirjaili Koutsi-A
Itä- Savon tarinaa ottelusta:
https://ita-savo.fi/uutiset/urheilu/8d09a6fd-6e74-4e97-b608-3830d13409bf