Otteluraportti 13.10.
Pielaveden Sampo – East Volley 0-3 (17-25, 17-25, 24-26)
Viikko sitten kausi tempaistiin käyntiin kotiluolatappiolla Nurmoa vastaan hieman jännittyneissä olotiloissa. Jännitys taisi tylsyttää kirkkaimman peliterän, mutta onneksi heti pelin jälkeinen saunominen ja pulikointi aukaisi jännityslukkoja. Treeniviikon päätteeksi alkoikin taas näkyä iloinen ja taisteleva joukkue.
Peliin. Laatikkoon arvottiin seuraavat ukkelit: Jonne jakamaan passia, Dave hammeroimaan, Eetu ja Jaska hämäilemään keskelle, Ile nostamaan, Teemu ja vuoren kokoinen Vuori yypeilemään. Ja eikä tuo sanavalinta arvottiin, niin huono ole. Melkein ärsyttää jättää taitavia, treenaavia ukkoja vaihtopenkin puolelle, mutta osa sinne on pakko jättää.
Eetu tekemässä tuhojaan.
(Kuva EV-Nurmo. Aleksi Mustonen, Hinku)
Heti ensimmäisistä palloista asti oli aistittavissa oman joukkueen itseluottamus ja rentous peliin. Vaikka virheitä tuli, ei niitä jääty sen enempää vetuloimaan, vaan muutaman olkaläpyn jälkeen ajatus oli jo seuraavassa pallossa, niin ja kaiken lisäksi hymyssäsuin. Ensimmäinen erä edettiin tasaisissa merkeissä 16 pisteen hujakoille. Erän loppu hoideltiin tyylipuhtaasti keskari-Eetun hyökätessä omista korkeuksistaan, Teemun kikkailuilla ja muutamilla vastustajan virheillä. 17-25.
Toinen erä eteni pitkälti ensimmäisen tavoin. Tosin Sampo kesti kelkassa vain sinne 10 pisteen kohdille. Edellisen pelin mvp, Veeti päästettiin hetkeksi kentälle syöttämään Sampoa ahdinkoon. Vaikka peleissä ei armoa yleensä anneta, niin pientä inhimillisyyden ripausta meillä oli Sampoa kohtaan: Veeti pikaisesti syöttöjen jälkeen lämmittelynurkkaukseen, eikä aiheuttamaan lisätuhoa kotijoukkueelle. Loppujen lopuksi erä meille 17-25.
(kuva EV-Nurmo. Aleksi Mustonen, Hinku)
Kolmas erä olikin tiukin kolmesta. Ehkä suurin muutos oli se, että Sampo sai hitusen enemmän meidän vastaanottoa rikki ja heidän hyökkäyspelinsä oli ajoittain pirteämpää. Vaikka kotijoukkueen peli oli ajoittain ihan mallikasta, ei kolmaskaan erä ollut ihan totuttua Sampoa. En tiedä johtuiko näinkin puhdas voitto heidän pelaamisen tason ailahtelusta vai meidän hyvyydestä – Luulen, että molemmista. Kevyehkön lopputrillerin saattelemana lopputanssit meille luvuin 24-26.
Ja sieltähän se tupsahti, ensimmäinen 1-sarjan otteluvoitto, HOSSS!
Teemu ja tuuletus.
(kuva EV-Nurmo. Aleksi Mustonen, Hinku)
Meiltä eduksi esiintyi pelissä koko joukkue. Jonne pyöritti peliä sopivan kettumaisesti, eikä vastapuolen torjujilla ollut montaa selkeää torjuntapaikkaa koko pelissä. Keskarit, Eetu-syöttökone- Lähteenmäki ja Jaska- miten tätä pantaa pidetään lyhyen tukan kanssa- Hakulinen, saivat paljon ruokaa keskelle ja hyvin hoitivatkin pinnat kotiin. Mahtui siihen mukaan ilmeisesti muutama torjuntakin, mutta laitaukoillehan se menee, jos häviää tuuletuskamppailussa. Titus kunnostautui ennen kaikkea ja voisi sanoa normaaliin tapaan joukkueen naurattamisessa ja joukkuehengen nostattamisessa, mutta myös VO-puolella ja ”lähellä piste”- torjunnoissa. Teemu kahli suurimman pistepotin 15 pisteellä, hyökäten lähes paikasta kuin paikasta pisteen. Eikä tuo tuulettaminen ja kentällä liikkuminenkaan Teemun heikkouksia missään nimessä ole. Hammer-Dave nappasi parhaan pelaajan pystin tehokkailla hyökkäyksillään sekä loistavalla liikkumisellaan kentällä. Jopa GM-Kautonen® yltyi kehumaan lähes ylenpalttisesti Taavin helppojen pallojen nostoa. Ile oli totutun rauhallinen ja varma omalla tontillaan. Jostain syystä vastustajakin kiersi Ileä syötöllään.
Parasta pelissä oli se, että pelattiin joukkueena rennosti ja iloisesti alusta loppuun. Hyvä ukot!
Vieraspelit jatkuvat ensi sunnuntaina Rovaniemellä, kun vastaan asettuu nuori Napapiirin Palloketut. Jos et millään viitsi lähteä ajamaan paikanpäälle, niin laadukasta live-kuvaa on mitä luultavimmin taas tarjolla fb-sivuilla. Pysyhän kuulolla!
JEPJEP!
Koutsi-A
Itä-Savon uutisointia pelistä:
https://ita-savo.fi/uutiset/urheilu/b139d087-fd65-4962-bc37-05c26779ed97