Otteluraportti 27.10.
Arsi-EV 0-3 (17-25,17-25,22-25)
Ensimmäisen kierroksen viimeiseksi vastustajaksi saimme vastaan Haminan Arsin. Arsi oli kerännyt plakkariinsa 4 pistettä päihittämällä viiden erän otteluissa LiVo:n ja KorPo:n. Arsia vastaan ei aikaisempina vuosina oltu pelattu, ja aika harva meidän ukkeli ylipäätään oli käynyt pelaamassa Haminassa lentopalloa. Tarinoita Haminasta ja varuskuntasairaalasta oli kuitenkin ainakin Jojelilla kerrottavana.
Suurimpana ihmetyksen kohteena paikanpäällä ei loppujen lopuksi ollut Haminan liikuntahalli, vaan se, mitä ihmettä oli tapahtunut viikon aikana. Meidän oma ulkomaanvahvistus Jere oli poikennut koko viikoksi lihapatojen ääreen kotikulmilleen ja odotimme jo aikamoista jälleennäkemistä hallilla. Mutta mitä vielä? Hämmästyksissämme totesimme, että pukuhuoneessa ruisleipää oli mussuttamassa viime kausilta Eastin ,ei läheskään valkeasta, -paidasta tuttu Kanarian ihme, Vesa. Onneksi sieltä ruisleivän täyttämästä suusta taipui muutama Tamperreen musta makkarra, joten totesimme vain yhdennäköisyyden olevan suuri.
Peliin. Seitsikkoon Kautsa, Vesa, Joonas, Simo, Henkka, Jaska ja liberoimaan ”yhden rodeon voimalla” toimiva Tommi. Tuumittiin ennen peliä, että lähdetäänpä tähän peliin heti alusta kovilla liikenteeseen, niin ei tarttee sitten montaa erää pelailla. Nopeasti se taisi kuitenkin unohtua, sillä ei mennyt kuin hetki, niin tulostaulu näytti 5-1 lukemia kotijoukkue Arsille. En tiedä auttoiko tässä välissä aikalisä vai se, että GM:nä tässä pelissä toiminut Pekka Mäkinen kävi pyörittelemeään niveleitä lämpöiseksi. Hetken verran Pekka taisi miettiä liikaa, että menisikö passarin vai yp:n tontille, sillä ukothan innostuivat meillä vähän jo pelaamaan. Hyvä Pekka, pikkuhämy toi peli-ilmeen ukoille! Eka erä oli tasainen, vaikka olimme erän puoleenväliin saakka koko ajan perässä Arsia. Loppuun vahva oma tekeminen, etenkin Jaskan hyvä syöttöputki, ja vastustajan tehoton laitahyökkäys toi meille peräjälkeen 10 pistettä. 17-15 tappioasemasta 17-25 voittoon. Ihan kelvollinen lopetus erälle!
Tästä pääset muuten Mäkisen haastatteluun: https://www.facebook.com/eastvolleyjr/videos/917152655148712/
Toinen erä alkoi edellisen tavoin Arsin ottaessa hienoisen etumatkan. Tällä kertaa emme kuitenkaan antaneet Arsin ihan yhtä pitkään juhlia, vaan siirryimme piakkoin jotoasemaan. Oma peli rullasi omalla painollaan. Toiseen erään päästiin tekemään vaihtoja, kun Makkosen Nikke pääsi pyörittämään peliä Henkan paikalle ja Kososen Veeti pääsi yleispelailemaan Vesan paikalle. Hyvin pojat selviytyivät ensimmäisestä aikuisten sarjan pelistään (Veetille ensimmäinen esiintyminen yp:n tontilla). Hoss Veeti ja Nikke! Erä pelailujen jälkeen meille 25-17.
Kolmas erä. Erä alkoi tällä kertaa meillä vahvasti. Yhdessä vaiheessa erää johdimme 20-10 ja peli oli kovasti jo tulossa meille 3-0. Mitä lie sen jälkeen tapahtui, sillä kohta tilanne oli jo tasan 22-22, WHAAAT. En tiedä pelasiko vastustaja sen paremmin kuin aikaisemminkaan – Oma peli kävi vain ”vähän” sakkaamaan, eikä kunnollisia hyökkäyksiä saatu toimitettua vastapuolella. No onneksi hoidettiin loppuerä tyylikkäästi kotiin 25-22, eikä Mäkisen Pekan tarvinnut ottaa itseään kentälle neljänteen erään. Luoja armahda Arsia, ettei neljättä erää nähty 🙂
Parasta pelissä oli ehdottomasti se, että nuoret pelaajat pääsivät näyttämään osaamistaan kentällä, eikä kenenkään tarvinnut olla matkassa vain vaihtopelaajana (Pölliä ei lasketa). Edukseen tässä pelissä esiintyi ennenkaikkea loppumattomattoman tarinankerrontavaraston omaava keskihyökkäri, ÄksonTsäksön klaanin vanhempi versio, Joonas. Joonas oli täysin pitelemätön verkolla ja pelasi muutenkin hyvän pelin. Parhaimpana meiltä palkittiin kuitenkin Jaska – Liekkö hymiösukat tuoneet uudelle kajarivastaavalle juurikin sopivan palkinnon. Pelin jälkeen muisteltiinkin haikeana EnPy-aikojen Kontkasen bluetooth-kaiutinta, josta lähti melkein yhtä syvät ja muhkeat soundit, kuin suoraan puhelimesta soitettaessa!
Niin, ja ihan hyvinhän se Jaska pelasi: eritoten eka erän syöttöputki pelasti meidän erän. Go Jaska!
Ensimmäinen kierros runkosarjasta on nyt pelattu, ja takana on vain yksi tappio. Voi sanoa, että peleissä on ollut alamäkiä, mutta niitä on seurannut mukavia ylämäkiä. Ainoastaan Mikkeliä vastaan peli sakkasi lopulta täysin. Hyvään suuntaan ollaan kuitenkin menossa ja taistelu yläsarjajatkopaikasta kovenee. Hyvä myö – IISTI ON SIISTI!
Koutsi A
Artikkelikuva Vesasta: Aleksi Mustonen, HINKU
Itä-Savon juttu: https://ita-savo.fi/uutiset/urheilu/ab951f9f-8f65-481c-857d-66b26cbfe1a0