Peliraportti KyKy-Betset – EV (25-16, 24-26, 25-6, 15-25, 15-11)
Pitkästä aikaa päästiin porukalla vieraspelireissulle, suuntana Kyyjärvi ja Kyky-Betset. Sillä asenteella peliin lähdettiin, että Kyky-Betset on sarjan kovimpia kotijoukkueita. Todisteena tästä oli nolla hävittyä kotierää tällä kaudella. Peliin lähdettiin omilla vahvuuksilla ja rohkealla pelillä.
Ensimmäiseen erään. Kotijoukkue piti ottelua selkeästi pihdeissään koko ekan erän. Pallot nousivat kuppiin ja passari Ozolins Ralfs pääsi pyöritämään monipuolista peliään. Harvoin näkee noin hyvää, suorastaan loistavaa passiherkuttelua. Ei meillä ollut eka erässä sanomista. Edes Rikun, Jupin ja Jaskan kentälle tulo ei nostanut meitä peliin mukaan. 25-16 Kyky-Betsetille.
Toinen erä oli ottelun tasaisin. Ratkaisuhetket nähtiin vasta erän lopussa. Kotijoukkueella oli jo vahva mahdollisuus erän viemiseen tilanteessa 23-21. Itse olin tässä vaiheessa kuitenkin levollisin mielin: Joukkue on ennenkin näyttänyt, että tiukoissa paikoissa tehdään kovia ratkaisuja ja taistellaan loppuun asti. Erävoittoihin on noustu paljon pahemmistakin paikasta. Ja niinhän siinä sitten kävi; kovilla suorituksilla 26-24 erävoittoon. Yläläpyt ja pukkariin lämmittelemään pitkälle tauolle.
Kolmatta erää muistellaankin sitten taas pikku tovi. Suunnitelmissa oli tehdä pikkupikkuansa Kyky-Betsetille ja viedä heidän kotitaika lopullisesti. ”Otetaan pojat seuraava erä vähän rauhallisemmin ja annetaan Kyky-Betsetille hetkellinen hyvä fiilis. Sitten viedään seuravat erät kotiin. Vähän niinkuin Karhulaa vastaan” Näin ohjeistin joukkueen, tai ainakin näin jälkeenpäin kerron tehneeni. Erä alkoi Kyky-Betsetin lievällä dominoinnilla, 10-0. Pojat pysyi selkeästi suunnitelmassa – vähän turhankin orjallisesti. Kentälle Jupi, Jaska, Veeti ja Riku. Muutama piste meille, mutta erä lopullisesti Kyyjärvelle 25-6. Kyllä, 25-6. Ansa oli viritetty!
Tässä vaiheessa kerrottiin porukalla muutama mehukas vitsi ja ei muuta kuin hymyissä suin kentälle. Itsellä oli täysi luotto joukkueeseen ja siihen, miten totaali repsahduserä hoidetaan. Heti erän alku näytti, ettei fiilis joukkueen pelihaluista ollut väärä. Kyky-Betset ei ollut tässä erässä kertaakaan johdolla. Erä selkeästi meille 25-15.
Viimeinen ja ratkaiseva erä. Erän alku ei ollut paras mahdollinen meille. Teimme suoria virheitä esimerkiksi syötössä 3 kappaletta. 10-5 johto oli liikaa meille, vaikka pientä nousua lopussa saatiinkin aikaiseksi. Viimeinen erä lopulta kotijoukkueelle 15-11.
Vähän oli taas vuoristorataa peli kummaltakin joukkueelta. Meitä se ei missään nimessä haitannut, sillä 1 pojo Kyky-Betsetin kotisalista on kova saalis. Parhaimmillaan oma peli toimi niin kuin se kuuluisa junan vessa. Vaikka vastapuolella oli aika velho passari, niin siitä huolimatta torjunta-puolustuspeliin pitää olla tyytyväinen. Suht matala sali ei onneksi tuottanut vaikeuksia meille, vaikka Hessi sitä ennen peliä vähän ihmettelikin. Puolustuksen eteen on tehty hommia treeneissä, ja huomaa että joukkueen pelinlukutaito puolustus -ja torjuntapaikoista on parantunut huimasti. Toki välillä tuli semmoisia pommeja tyhjältä verkolta, etenkin Petrusevicsiltä, ettei niissä ollut mitään jakoja. Iloinen pitää olla myös joukkueen peli-ilmeeseen. Missään vaiheessa ei tullut lannistunut fiilis – ei edes siinä kolmannessa erässä. Mukava seurata oman joukkueen tekemistä, kun omaan tekemiseen uskotaan.
Palkintoraati palkitsi pelaajista Petrusevicsin sekä meiltä kelpopelin pelanneen (lue tämä East Volleyn pelejä selostavan J-P:n hehkutuksella) Taaaaaaaavi Tuomisen. Minusta onnistujia meiltä löytyi koko joukkueen osalta.
Viikon päästä onkin luvassa sitten tuplasti herkkua: Lauantaina kiivas taisto Sampoa vastaan vieraissa ja sunnuntaina kärkikahinoissa oleva Lempo kotona. Uuh- seurailehan!
Pölli-Koutsi
Käy lukemassa Itä-Savon ja Daven tarinointia täältä:
https://ita-savo.fi/uutiset/urheilu/9a38fd81-5061-4be9-863f-065e502413ae